FINSCIn uutisia ja blogikirjoituksia

Kieli on mahdollistanut koko ihmiskunnan ja tieteen kehityksen. Tutkija viikossa: Daria Pritup

3.12.2021
,
Nanouk Bakkum

FINSCIN projektikoordinaattori Daria Pritup on humanisti henkeen ja vereen. Dariaa kiinnostaa kaikki, mikä liittyy ihmisyyteen ja ihmisten sisäiseen maailmaan, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Hän on tutkinut kulttuuri-, kieli, ja identiteettikysymyksiä, sekä yksilön, että yhteisön kannalta.

Lue lisää

Miksi jotkut ihmiset eivät ymmärrä ironiaa? Tästä kirjoitti gradunsa FINSCIn tutkija Henri Olkoniemi.

25.11.2021
,
Nanouk Bakkum

Henri Olkoniemen kiinnostus on painottunut kielen – erityisesti kuvaannollisen kielen – ymmärtämistä koskevaan tutkimukseen. FINSCIssä hän on mukana selvittämässä, miten ristiriitainen tieto ja omat uskomukset vaikuttavat tiedon sisäistämiseen lukiessa.

Lue lisää

Mitä psykologisia prosesseja lukemiseen liittyy? Tätä tutkii FINSCIn Tuomo Häikiö.

17.11.2021
,
Nanouk Bakkum

Tuomo Häikiö on pääasiallisesti tutkinut alakouluikäisten lasten lukemisen kehitystä ja hyödyntänyt siinä katseenseurantaa. FINSCIssä hän tutkii ristiriitaisen tiedon ja omien uskomusten vaikutusta lukemiseen ja tiedon sisäistämiseen. 

Lue lisää

Millaisia prosesseja oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyy? Tätä tutkii FINSCIn johtaja Johanna Kaakinen.

11.11.2021
,
Nanouk Bakkum

FINSCI-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen tutkii ymmärtämiseen ja oppimiseen liittyviä psykologisia prosesseja. Johannan erityisosaamisalaa on katseenseurannan ja muiden laboraotoriotutkimusmenetelmien soveltaminen tutkimuksessa.

Lue lisää

Aivot osaavat muokkautua ja muuttaa ajattelun suuntaa. Tutkija viikossa: Caitlin Dawson

3.11.2021
,
Saara Rastio

Tutkija Caitlin Dawson on mukana Helsingin yliopiston FINSCI-hankkeessa, joka tutkii Jaana Simolan johdolla päätöksenteon aivomekanismeja.

Lue lisää

Onko ajatusten harhailusta hyötyä? Tätä tutkii FINSCIn Jaana Simola, joka avaa Tutkija viikossa -sarjamme!

27.10.2021
,
Saara Rastio

Jaana Simola tutkii visuaalista tarkkaavaisuutta ja suorituskyvyn vaihtelua erilaisissa tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Häntä kiinnostavat tilanteet, joissa tarkkaavaisuus herpaantuu ja ajatukset lähtevät harhailemaan. FINSCI-hankkeessa hän tutkii päätöksenteon neurokognitiivista taustaa.

Lue lisää

Miten koeasetelma muodostetaan?

20.10.2021
,
Hanna Julku

FINSCI-hankkeen Helsingin yliopiston osahankkeessa päätöksentekoa tutkivat Jaana Simola, Caitlin Dawson ja Hanna Julku keräävät parhaillaan verkkokyselyllä tutkimusaineistoa siitä, millaiset asiat vaikuttavat ihmisten päätöksentekoon arjessa. Tässä blogissa kerrotaan, miten koeasetelma kehitettiin.

Lue lisää

Rokotteet ja narratiivit

20.9.2021
,
Otto Mäki

Kun etsii tietoa rokotteista Internetistä, vastaan tulee niin tutkittua tietoa kuin ihmisten kertomuksia heidän omista rokotekokemuksistaan. Tutkimusten mukaan muiden omakohtaiset kokemukset voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa enemmän rokotuspäätöksiimme kuin tutkittu tieto.

Lue lisää

Viheliäiset ongelmat ja tulevaisuuden taidot

26.8.2021
,
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann

Mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden kansalainen tarvitsee ratkoessaan viheliäisiä ongelmia? Teemme FINSCIssä opetuskokeiluja, joissa autamme eri-ikäisiä oppijoita hakemaan tietoa, arvioimaan sen luotettavuutta ja tekemään ajatuksellisia yhteenvetoja eri lähteistä – oppimaan siis tiedonlukutaitoa.

Lue lisää

Keitä ovat kyselymme saaneet 8 500 suomalaista?

5.7.2021
,
Daria Pritup

Suomalaisten tiedepääomaa kartoittava FINSCI-kysely on postitettu 8 500 suomalaiselle 18–75-vuotiaalle, joiden yhteystiedot poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä. Joukossa on myös niin sanottuja “vieraskielisiä” eli heitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Lue lisää

Tiedekeskuksissa ratkotaan tieteen yhdenvertaisuutta

9.6.2021
,
Kirsi Pulkkinen
,
Jatta Tomminen

Tiedekeskusten FINSCI-tutkijoilla on mysteeri ratkaistavanaan: tiedekeskuksissa käy aiempaa enemmän ihmisiä, mutta kävijät edustavat melko homogeenistä väestöryhmää. Tiedekeskuksissa keväällä toteutettavalla kyselytutkimuksella haetaan selvyyttä tähän ristiriitaan.

Lue lisää

Algoritmit ja ajattelun oikopolut

27.5.2021
,
Jaana Simola

Miten ajatella ja muodostaa mielipiteitä tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa? Ajattelun oikopolut tekevät arjestamme sujuvaa, mutta on tärkeä tunnistaa, että ne asettavat meidät myös alttiiksi virheellisille päätelmille.

Lue lisää

Tutkimusta lasten vai aikuisten ehdoilla?

21.5.2021
,
Sari Havu-Nuutinen

Tutkimuksen tekeminen ja asioista päättäminen kuuluvat usein aikuisille. Miten tutkimuksen avulla voidaan tuoda lasten ääni kuuluville? Lapset eivät vain tuota tietoa tutkijoille, vaan tutkijoiden on päästävä mukaan lasten ehdoilla ja taidoilla käytävään vuoropuheluun.

Lue lisää

Kyselyn rakentamisesta

22.4.2021
,
Tuomo Häikiö

Mitä suomalaiset ajattelevat tieteestä? Sen selvittäminen on vaikeampaa kuin moni voisi kuvitellakaan. Erikoistutkija Tuomo Häikiö kertoo, mitä haasteita kyselytutkimusta tehdessä tulee vastaan.

Lue lisää

Tiedepääoma tukee arjen päätöksentekoa

23.3.2021
,
Johanna Kaakinen

Suomalaisia kiinnostaa tiede. Elämän aikana kertyvä tiedepääoma jakautuu epätasaisesti, mikä vaikuttaa mm. nuorten koulutus- ja urapolkuihin ja sitä kautta jopa yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Hyvä päätös vaatii kykyä ymmärtää tutkittua tietoa – siksi on tärkeä kasvattaa kansalaisten tiedepääomaa.

Lue lisää

Miten tehdä parempia päätöksiä runsaan tiedon maailmassa?

17.3.2021
,
Katri Saarikivi

FINSCI-hanke tutkii ja kehittää suomalaista tiedepääomaa. Teksti on julkaistu aiemmin hanketta rahoittavan Strategisen tutkimuksen neuvoston uutiskirjeessä.

Lue lisää