‍

Caitlin, mikä on taustasi ja mitä tutkit?

Valmistuin psykologian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2017. Väitöstutkimukseni aiheena oli aivojen plastisuus musiikki- ja kielikokemuksissa. Sen jälkeen olen tehnyt töitä musiikin ja kielen parissa autismin kirjon ihmisten kanssa sekä digitaalisen oppimisen parissa korkeakoulutuksessa. Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteeni ovat oppimisen neurokognitiiviset mekanismit sekä koulutuksen ja taiteiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Mitä teet FINSCIssä?

Tutkin FINSCI-hankkeessa Jaana Simolan kanssa päätöksenteon aivomekanismeja. Yritämme selvittää, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten tiedonkäsittelyyn ja arjen valintoihin. Näitä tekijöitä ovat muun muassa sisältötiedot, persoonallisuus, asenteet, kokemukset, päättelytaidot ja tapa ratkaista ongelmia.  

‍

‍

Mikä on mullistanut ajatteluasi eniten urasi aikana?

Mullistavin idea on ollut se, että meillä on kyky muuttaa näkökulmiamme ja mielipiteitämme. Aivojen plastisiteetti tarkoittaa sitä, että aivot muovautuvat ja sopeutuvat ympäristön ja kokemusten myötä virittyen niihin asioihin, joihin kiinnitämme huomiota ja joita harjoittelemme. Aivoissa on myös mekanismeja, jotka ohjaavat meitä havaitsemaan erityisesti toistuvia piirteitä ja kaikista erottuvimpia asioita ympäristössämme. Tästä voi joskus olla myös haittaa, varsinkin tieteellisen tiedon kohdalla, joka on usein monimutkaista tai jopa ”järjenvastaista”. Vaikka meillä kaikilla on kyky oppia ja muuttaa mieltämme, emme aina halua huomioida toisten ihmisten näkökulmia. Itseäni kiinnostavat ne kognitiiviset ja yksilölliset tekijät, jotka vaikuttavat siihen, miten ihmiset muodostavat ja muuttavat näkemyksiään tieteestä.

Onko ajattelusi muuttunut viime aikoina?

Viime aikoina olen ollut kiinnostunut tutkimushankkeemme ajatuksesta, jonka mukaan ihmisen päättely- ja havaintokyvyllä voi olla yhteys tapaan käsitellä uutta tai monimutkaista tietoa. Kognitiivinen joustavuus auttaa muuttamaan käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa ja toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla, mikä saattaa olla yhteydessä ihmisten halukkuuteen huomioida uutta tietoa tai muuttaa mieltään. Jotta voisimme hahmottaa paremmin tieteen merkitystä yhteiskunnassa, tarvitsemme tietoa siitä, miten erilaiset tapamme käsitellä tietoa vaikuttavat uskomuksiimme ja ymmärrykseemme maailmasta.

Mitä harrastat?

Puutarhanhoitoa, juoksua, valokuvausta ja kokkausta

‍

‍