Tiedepääoma tukee arjen päätöksentekoa

23.3.2021
Johanna Kaakinen

Mitä on tiedepääoma? Se on ihmiselle elämän aikana kertyvien tieteeseen liittyvien asenteiden, kokemuksien, tiedon ja sosiaalisten suhteiden summa. Vastaukset kysymyksiin ”puhutko ystävien kanssa usein tieteeseen liittyvistä asioista?”, ”tunnetko jonkun, joka tekee töitä tieteen parissa?” tai ”seuraatko tieteeseen liittyviä uutisia?” paljastavat, miten paljon tiedepääomaa sinulla on.

Toisilla tiedepääomaa on enemmän kuin toisilla. Se on vähän hankala juttu, sillä tiedepääoman kasautuminen voi pahimmillaan johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Esimerkiksi Englannissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että pojilla on enemmän tiedepääomaa kuin tytöillä ja aasialaistaustaisilla nuorilla enemmän kuin ”kantaenglantilaisilla”. Tämä epätasapaino taas heijastuu nuorten koulutus- ja urapolkuihin esimerkiksi niin, että naiset ovat pahemman kerran aliedustettuina STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka).

Suomessa tiedepääomaa on tähän mennessä kartoitettu Tiedebarometrillä, joka on toteutettu kolmen vuoden välein vuodesta 2001 alkaen. Viimeisimmän, vuonna 2019 tehdyn, tiedebarometrin tulosten perusteella suomalaisten tiedepääoma vaikuttaisi olevan melko hyvällä tolalla. Iso osa (70 %) suomalaisista sanoo olevansa kiinnostunut seuraamaan uutisointia tieteestä, tutkimuksesta ja teknologiasta. Sukupuoliero on Suomessakin selvä: suurempi osa miehistä (78 %) kuin naisista (62 %) sanoo olevansa näistä aiheista kiinnostunut. Mitä tulee tieteentekijöiden tuntemiseen, niin yli puolet suomalaisista (57 %) pystyy nimeämään jonkun elävän tai kuolleen suomalaisen tieteenharjoittajan. Ylivoimaisesti mainituin elossa oleva suomalainen tieteentekijä oli muuten Esko Valtaoja.

Aiemmissa tiedepääomaa koskevissa tutkimuksissa, kuten suomalaisessa Tiedebarometrissä, on keskitytty lähinnä STEM-aloihin. Suomalaisittain ”tiede” on kuitenkin paljon muutakin kuin luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä tai matematiikkaa: myös esimerkiksi humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat tiedettä, vaikka suomalaisten mielikuva tieteentekijästä olisikin Esko Valtaojan tapainen kaukoputkeensa kurkisteleva tähtitieteilijä. Myös ruotsin kielen tiedettä tarkoittava sana ”vetenskap” ja saksan ”Wissenschaft” viittaavat tieteisiin yleensä.

Monet ajankohtaiset kysymykset ovat luonteeltaan nimenomaan monitieteisiä ongelmia. FINSCI-hankkeessa me lähestymme tiedettä tästä laajemmasta näkökulmasta: tiedepääomalla tarkoitetaan ihan kaikenlaisiin tieteisiin liittyvää tiedepääomaa. Ajattelemme, että keskeistä ei ole niinkään se, onko ihmisellä juuri tiettyyn tieteenalaan liittyvää tiedepääomaa, vaan se, miten hän yleensä pystyy ymmärtämään ja hyödyntämään tutkittua tietoa päätöksenteossa. Esimerkiksi eri koronatoimenpiteiden vaikutusten arviointi edellyttää usean eri tieteenalan tutkimuksen ymmärrystä. Toisaalta on ymmärrettävä lääketieteelliset tosiasiat siitä, millä tavoin virus leviää ja miten vaarallinen se on, samoin kuin epidemian leviämisen matemaattiset periaatteet. Toisaalta on myös osattava huomioida rajoitustoimenpiteiden psykologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Tämä laveampi lähestymistapa tiedepääomaan on tuottanut meille jossain määrin päänvaivaa. Sen sijaan, että voisimme suoraan kääntää englantilaisissa tutkimuksissa käytetyt kyselylomakkeet suomeksi, joudumme miettimään, toimivatko kysymykset Suomen oloissa ollenkaan. Onko esimerkiksi tarpeellista määritellä, mitä kaikkia eri tieteenaloja on olemassa, vai onko kysymys ymmärrettävä, jos käytetään pelkästään sanaa ”tiede”? Missä kohtaa voi käyttää sanaa ”tutkimus” tai ”tutkittu tieto” sen sijaan, että puhuisi tieteestä? Eräässä tapaamisessa päädyimme pohtimaan, mitähän suomalaiset ylipäätään mahtavat pitää tieteenä.

Ensimmäinen aineistonkeruumme onkin viestintätiimimme ideoima ”Mitä tiede tarkoittaa?” -kysely. Siinä on tarkoitus selvittää, millä tavalla suomalaiset käsittävät sanan tiede. Yhtenä tehtävänä on piirtää ”tiede”. Alla on minun vastaukseni. Minusta tiede on spiraali: se on itseään korjaava ja tietoa tiedon päälle kerryttävä prosessi.

Asiaan liittyvät lähteet:

Julie Moote, Louise Archer, Jennifer DeWitt & Emily MacLeod (2019). Who has high science capital? An exploration of emerging patterns of science capital among students aged 17/18 in England. Research Papers in Education, DOI: 10.1080/02671522.2019.1678062

Pentti Kiljunen (2019). Tiedebarometri 2019. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tieteen tiedotus ry. http://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2019.pdf

Samuli Siltanen (2020). Mathematical modelling: How does a virus spread in a population? https://youtu.be/mkI8SH6nVfQ

Skope ry (2021). Mitä tiede tarkoittaa? Kysely tiedekäsityksistä. https://form.jotform.com/210134130364035