Miksi jotkut ihmiset eivät ymmärrä ironiaa? Tästä kirjoitti gradunsa FINSCIn tutkija Henri Olkoniemi.

25.11.2021
Tutkija viikossa
Nanouk Bakkum
Tutkija Henri Olkoniemi vaeltamassa Horton Plainsin kansallispuistossa Sri Lankassa.

Henri tutkii kielen ymmärtämiseen liittyviä psykologisia prosesseja. Erityisesti häntä kiinnostaa kuvainnollisen kielen, kuten ironian ja metaforien, ymmärtäminen, sekä mitkä ihmisiin liittyvät tekijät vaikuttavat ymmärtämiseen. Henrin erityisosaamisalaa on katseenseurantamenetelmän soveltaminen tutkimuksessa. FINSCIssä hän on mukana selvittämässä, miten ihmiset saadaan kiinnostumaan uudesta tiedosta ja miten tunteet, kuten uteliaisuus, vaikuttavat tiedon ymmärtämiseen.

Miten päädyit tutkijaksi?

Olen ollut kiinnostunut lapsesta saakka siitä, miten asiat toimivat. Lapsena haaveilin kuitenkin vielä samoista ammateista kuin muutkin lapset, ensimmäinen haaveammattini oli rekkamies. Kiinnostukseni alkoi jalostua ammatiksi, kun pääsin opiskeluaikana tutkimusavustajaksi ja tietokoneharjoitusten vetäjäksi tilastotieteenkursseille. Loppusysäyksenä toimi graduni, jonka myötä pääsin selvittämään kysymystä, joka kiinnostaa minua suuresti: Miksi jotkut ihmiset eivät ymmärrä ironiaa?

Mikä on ollut suurin ajattelusi muutos tai mullistavin oppimiskokemus urallasi?

Mielestäni on hämmästyttävää, että ihmiset saavat tolkkua keskinäisestä viestinnästään. Esimerkiksi kirjoitetun kielen ymmärtäminen on itsessään monimutkainen prosessi. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä ihmiset eivät käytä kieltä johdonmukaisesti, vaan esimerkiksi kommunikaatioon jää aukkoja, ihmiset käyttävät epäsuoraa kieltä tai käyttävät eri kieliä, joskus jopa sekaisin. Silti kykenemme suhteellisen luotettavasti ymmärtämään, mitä toiset ihmiset tarkoittavat.

Kuvassa Henri ihastelee lapsensa kanssa ohi lipuvia laivoja Ruissalossa.

Millä tavalla ajattelusi on viime aikoina muuttunut?

Olen viime aikoina perehtynyt, miten kirjoitetun tekstin kieli ja käytetty kirjoitusjärjestelmä vaikuttavat lukemisprosessiin. Olen oppinut, että kielen erityispiirteiden siirtäminen kääntämällä kielestä toiseen siten, että käännöksessä ei menetettäisi mitään, on erittäin haastavaa, jopa mahdotonta. Tästä huolimatta pystymme käännöksenkin kautta viestimään olennaisia asiasisältöjä. Vaikka tämä tuntuu tähän kirjoitettuna ilmeiseltä, on se saanut minut tarkastelemaan vapaa-ajalla myös käännöskirjallisuutta uusin silmin.

Mikä muu tutkimuksen ulkopuolella kiinnostaa, innostaa, on elämässäsi tärkeää?

Vapaa-aikanani äimistelen lasteni kanssa maailmaa, käyn kuntosalilla, kulutan paljon musiikkia, käyn keikoilla ja opettelen soittamaan kitaraa, sekä luen kirjoja.

Kuvassa tutkija Henri Olkoniemi harjoittelee "leipien" heittämistä lapsensa kanssa Kemiönsaaressa.