Viheliäiset ongelmat ja tulevaisuuden taidot

26.8.2021
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann

Tutkimus lähtee liikkeelle usein kysymyksestä tai havainnosta. Pohdimme FINSCIssä, mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden kansalainen tarvitsee ratkoessaan ns. viheliäisiä ongelmia (wicked problems) ja tehdessään päätöksiä arjessa. Miten voin vaikuttaa luonnon köyhtymiseen? Miksi nyt pitäisi kasvattaa niittyjä golf-kenttänurmien sijaan? Miten niityt liittyvät ravinnon tuotantoon? Miksi kompostoin biojätteeni?

Tutkittu tieto velvoittaa ja asettaa ihmisen toiminnalle parhaimmillaan rajoja. Ihminen pystyy osallistumaan yhteiskuntaan ja tekemään valistuneita päätöksiä, kun hän ymmärtää ja tiedostaa oman arkiajattelunsa rajat ja ”vääristymät” sekä sen, miten arkiajattelu eroaa tutkitusta tiedosta. Tutkitun tiedon omaksuminen ja hyödyntäminen edellyttää paljon tietoa ja taitoja, joita suomalainen peruskoulu opettaa. Koulu ”nostaa” ihmisen arkiajattelusta opettamalla käsitteitä. Käsitteillä saadaan ote maailmasta, joka perustuu tutkittuun tietoon (vrt. sanat käsi–käsite–käsittää). Ilman fotosynteesin ymmärtämistä yksilö ei pysty hahmottamaan kasvien roolia ekosysteemissä, eikä ymmärtämään sitä, miten koko maailman ravinnontuotanto on riippuvainen kasveista.

Teemme FINSCIssä opetuskokeiluja, joiden avulla autamme eri-ikäisiä oppijoita hakemaan tietoa, arvioimaan tiedon luotettavuutta ja tekemään ajatuksellisia yhteenvetoja monesta lähteestä – omaksumaan siis tiedonlukutaitoa, jota voi hyödyntää arjen päätöksenteossa. Työskentelemme FINSCIssä sisältöjen kanssa, jotka ovat systeemisiä, kuten pandemiaan tai energiaan liittyvät ongelmat. Haastavat käsitteelliset sisällöt ovat abstrakteja ja monimutkaisia, ja ne koostuvat monesta alasysteemistä. Niiden omaksuminen vie aikaa ja edellyttää sinnikkyyttä. Esimerkiksi fotosynteesiä eli kasvien yhteyttämistä ei voi oppia ”luonnostaan” arkielämässä, vaan ilmiön ymmärtäminen edellyttää osallistumista opetukseen, systemaattista opiskelua sekä oman arkiajattelun rajojen tiedostamista. Ilman fotosynteesin ymmärtämistä yksilö ei taas pysty hahmottamaan kasvien roolia ekosysteemissä, eikä ymmärrä sitä, miten koko maailman ravinnontuotanto on riippuvainen kasveista. Yksilöllä on oltava vahva ymmärtävän lukemisen taito, taito hakea tietoa perinteisestä mediasta ja netistä sekä taito erottaa luotettava tieto ei-luotettavasta tiedosta.

Näiden taitojen lisäksi keskeisenä taitona tulevaisuudessa on moninäkökulmaisuuden ymmärtäminen. Tutkittu tieto uusiutuu nopeasti, ja valistuneenkin kansalaisen on joskus vaikea pysyä kehityksen perässä.  Yksilöllä pitäisi tulevaisuudessa olla vahva halukkuus kysyä, kun ei ymmärrä, sekä keskustella ja argumentoida joko yhteisöissä kasvotusten tai sellaisissa nettiympäristöissä, joissa osa ihmisistä on eri mieltä. Oppimisen tutkimuksessa on yhä keskeisemmäksi noussut käsitys oppimisen yksilökeskeisyyden tukemisen sijaan oppivan yhteisön rakentamisen tärkeydestä luokkatilanteessa. Opettaja on tärkeä ”tulkki” tutkitun tiedon ja arjen maailman välillä. Opettaja voi luoda luokkaan ilmapiirin, jossa kaikki oppilaat uskaltavat ajatella ääneen, kysyä ja pohtia.

Voidakseen rakentaa koulussa oppimista ja työntekoa korostavaa ilmapiiriä opettajat tarvitsevat kuitenkin arvostusta. Vanhemmat ovat tärkeitä kasvatuskumppaneita. Kotien roolin kirkastaminen on tärkeää yksittäisen lapsen ja luokan oppimisen tukemisessa, kun opiskellaan tulevaisuuden taitoja ja ratkaistaan viheliäitä ongelmia. Niinpä osallistamme FINSCIssä  kodit tukemaan lapsen oppimista ja tutkitun tiedon omaksumista.

Lähteet

Mikkilä-Erdmann, M. & Iiskala, T. (2020). Developing learning and teaching practices for adults- perspectives from conceptual change and metacognition research. In E. Kallio (Ed.) Development of Adult thinking. Perspectives from Psychology, Education and Human Resources,  (pp- 123-140). Routledge.

Mikkilä-Erdmann, M., Warinowski, A. & Iiskala, T. (2019). Teacher education in Finland and future directions. In Oxford Research Encyclopedia of Education.

Mikkilä-Erdmann, M. (2017). Digitaalisen oppimateriaalin mahdollisuudet. In R. Vilkko (Ed.) Oppimisen Tulevaisuus. Gaudeamus. Helsinki.

Mikkilä-Erdmann, M. (2017). Oppiminen käsitteellisenä muutoksena. In M. Murtonen (Ed.) Opettajana yliopistolla, (pp. 83-93). Vastapaino: Tampere.

Mikkilä-Erdmann, M., Penttinen, M., Anto, E., & Olkinuora, E. (2008). Constructing mental models during learning from science text. In D. Ifenthaler, P. Pirnay-Dummer, & M. Spector (Eds.), Understanding Models for learning and instruction, (pp. 63-79). Springer US.

Sinatra, G. & Lombardi, D. (2020). Evaluating sources of scientific evidence and claims in the post-truth era may require reappraising plausibility judgments. Educational Psychologist, 55(3). https://doi.org/10.1080/00461520.2020.1730181