Miten koeasetelma muodostetaan?

20.10.2021
Hanna Julku

FINSCI-hankkeeseen kuuluva työpakettimme keskittyy tutkimaan neurokognitiivisia prosesseja päätöksenteossa. Tässä tekstissä kuvaan yleisluontoisesti sitä, miten rakensimme ensimmäisen hankkeeseen sisältyvän tutkimuksemme. Päätimme ensimmäisessä tutkimuksessamme selvittää, millaiset asiat vaikuttavat päätöksentekoon jokapäiväisessä elämässä. Myöhemmät tutkimuksemme tulevat nivoutumaan tähän aiheeseen syventäen tai laajentaen ymmärrystä siihen liittyen.

Caitlin Dawson, Hanna Julku ja Jaana Simola. Valokuvaaja Mari Waegelein.

Kehitimme koeasetelman, jossa henkilö kohtaa monitahoisen päätöksentekotilanteen, jollainen voisi tulla tosielämässäkin vastaan. Tämän pohjalta päädyimme tutkimaan kansalaisaloitteita ja valitsimme niiden joukosta aiheen, jota tulisimme tehtävässä käsittelemään. Etsimme aiheesta tietoa ja valitsimme kokeeseen tietolähteitä päätöksenteon tueksi.

Tutkimusta tehdään rakentuvasti yhteydessä aiempaan tutkimustietoon. Edellä mainittu tosielämän tilannetta noudatteleva tehtävä ei siis olisi yksinään tieteen näkökulmasta riittävän täsmällinen tuottaakseen luotettavaa tietoa. Meidän tapauksessamme tämä tarkoitti muun muassa sitä, että valitsimme tutkimuksemme koeasetelmaan sellaisia kyselyjä ja tehtäviä, jotka ovat tutkimustiedon perusteella yhteydessä erilaisiin tiedollisiin taipumuksiin sekä päätöksentekoon vaikuttaviin tekijöihin. Näin toimimalla annoimme arvon aiemmalle tutkimukselle sekä teimme koeasetelmamme mahdollisimman vankasti olemassa olevaan tutkimustietoon pohjautuen. Samalla osoitimme arvostusta kokeen tekeviä ihmisiä kohtaan, sillä huolellinen koeasetelman valmistelu mahdollistaa sen, että heidän käyttämänsä aika ja vaiva tukee tutkimustiedon rakentumista.

Koeasetelman suunnittelussa haasteelliseksi muodostuu usein se, miten rajata tutkimuksen laajuus sopivaksi. Tutkimuksen tulee olla riittävän laaja luodakseen luotettavaa tietoa aiheesta, kuitenkin olematta liian lavea tehden kokeesta raskaan siihen osallistujille.

Suunnittelemamme koeasetelma ei vaadi erityistä välineistöä, kuten silmänliikekameroita, mikä mahdollisti maantieteellisen saavutettavuuden. Halusimme, ettei vastaajan asuinpaikka rajoita hänen mahdollisuuksiaan osallistua kokeeseen, joten päädyimme toteuttamaan kokeen verkossa. Tätä varten tarvitsimme tietoa erilaisista tutkimuskäytössä olevista verkkoalustoista. Kun olimme valinneet tarpeisiimme sopivan alustan, oli vuorossa koeasetelman rakentaminen ja testaaminen tällä verkkoalustalla.

Ennen kokeen käytäntöön laittamista oli tutkimussuunnitelman saatava eettisen lautakunnan1 lausunto. Tämän lisäksi avoimen tieteen2 käytäntöjen mukaisesti valmistelimme erillisen suunnitelman kokeen etenemisestä aineiston keräämisestä sen käsittelyyn ja julkaisimme sen avoimesti saatavilla olevassa tietokannassa.

Kunkin tutkimuksen takana on valtava määrä selvitystyötä, ajattelua ja koeolosuhteiden rakentamista. Yksi tässä esitellyn kaltaisen tutkimuksen kannalta merkittävimmistä tekijöistä on siihen vastaavat henkilöt. Ilman heidän panostaan ei ole aineistoa, josta tehdä päätelmiä ja rakentaa uutta tietoa. Toisin sanoen, jokaisen osallistujan panos on tutkimukselle todella arvokas. Kiitos!

OSALLISTU TUTKIMUKSEEN TÄSTÄ: (tietokoneella)

1 https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/palvelut-tutkijoille/tutkimuksen-eettinen-ennakkoarviointi/ihmistieteet

2 https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/vastuullinen-tiede/avoin-tiede