Millaisia prosesseja oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyy? Tätä tutkii FINSCIn johtaja Johanna Kaakinen.

11.11.2021
Nanouk Bakkum
Tutkija Johanna Kaakinen

Johanna tutkii ymmärtämiseen ja oppimiseen liittyviä psykologisia prosesseja. Erityisesti häntä kiinnostaa tunnereaktioiden vaikutus siihen, minkälaisiin asioihin kiinnitämme huomiota ja miten ymmärrämme ja opimme asioita. Johannan erityisosaamisalaa on katseenseurannan ja muiden laboraotoriotutkimusmenetelmien soveltaminen tutkimuksessa. FINSCIssä Johanna vastaa konsortion kokonaisuuden toiminnasta ja johtaa osahanketta, jossa selvitetään uteliaisuuden ja ällistymisen luonnetta ja seuraamuksia.

Miten päädyit tutkijaksi?

Olin opiskelijana lisätienestien tarpeessa ja pääsin tutkimusavustajaksi professori Jukka Hyönän tutkimusprojektiin. Olin vasta toisen vuoden psykologian opiskelija enkä ymmärtänyt mistään mitään -- koko yliopisto-opiskelu oli minulle vähän outoa touhua, puhumattakaan siitä, että olisin ymmärtänyt mitään tutkimuksesta. Kun näin ensimmäisen kerran mitä silmänliikekamera "paljastaa" ihmisen ajatuksen liikkeistä, olin aivan mesmeroitunut. Sama tunne tulee edelleen joka kerta, kun katson uutta tutkimusaineistoa. Onneksi minulla on ollut onnea matkassa ja olen päätynyt ammattitutkijaksi.

Mikä on ollut suurin ajattelusi muutos tai mullistavin oppimiskokemus urallasi?

Yksi ällistyttävimmistä asioista maailmassa on se, että ihminen pystyy tuottamaan ja lukemaan kirjoitettua kieltä. Ihminen on ainoa eläin, joka pystyy pelkkiä harakanvarpaita riipustelemalla tallentamaan ja jakamaan kokemuksiaan ja tietoa muille. Kirjoitettu teksti on todella tiivis tapa tallentaa tietoa ja lukeminen parhaimmillaan hirvittävän nopea tapa omaksua sitä. Psykologisena prosessina lukeminen on hämmästyttävä: Lukemisen aikana näköjärjestelmä, tarkkaavaisuus ja muisti toimivat niin saumattomassa yhteistyössä, että emme edes huomaa liikuttelevamme silmiämme nopeasti sanasta sanaan. Tämä tulee näkyväksi, kun käytämme silmänliikekameraa ihmisen katseen seuraamiseen lukemisen aikana. Kun asiaa ajattelee, niin koko lukemishomma on minusta aivan science fictionia, ja tosi monet ihmiset tekevät sitä joka päivä! P.S. Tiesittekö muuten, että sakkadi eli silmänliike on nopein liike, johon ihmiskeho pystyy!?

Tutkija Johanna Kaakinen

Millä tavalla ajattelusi on viime aikoina muuttunut?

Aiemmin ajattelin luetun ymmärtämistä prosessina, jossa tarkkaavaisuus mahdollisimman tehokkaasti palvelee asioiden linkittämistä muistiin. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut kiinnostua – kuten monet muutkin tutkijat – hetkistä, jolloin ajatus vaeltelee vähän siellä täällä ja ikään kuin haeskelee uusia mahdollisia yhteyksiä. Tällainen toiminta ei ole siinä mielessä tehokasta, että se saattaa "tuhlata" aikaa, eikä se välttämättä takaa sitä että asiat muistaisi kovin hyvin jälkeenpäin. Ajatuksenharhailu saattaa kuitenkin olla oleellinen osa luovaa ajattelua, uusien yhteyksien keksimistä ja kokonaisuuden hahmottamista. Ehkä tuuppaamalla sopivan laatuista ajatuksenharhailua ihmisiä voitaisiin auttaa ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia?

Mikä muu tutkimuksen ulkopuolella kiinnostaa, innostaa, on elämässäsi tärkeää?

Harrastan laiskasti maratonjuoksua, opettelen soittamaan sähköbassoa ja vietän aikaa 1700-luvun hirsitalossani Kemiönsaarella.

Miten selittäisit käsitteen "Tiedepääoma" mahdollisimman lyhyesti?

Tiedepääoma tarkoittaa kaikkia niitä resursseja, joita ihmisellä on käytössään tieteellisen tiedon ymmärtämiseksi ja hyödyntämiseksi arjessaan: ei pelkästään tietoja ja taitoja, vaan myös sosiaalisia suhteita, harrastuksia, asennetta tiedettä kohtaan sekä käsitystä itsestä -- kuuluko tiede myös minulle?