Keitä ovat kyselymme saaneet 8 500 suomalaista?

5.7.2021
Daria Pritup

Lähdimme selvittämään FINSCI-hankkeessa kyselytutkimuksella suomalaisten tiedepääomaa eli sitä, minkälaisia ajatuksia ja tunteita suomalaisilla on liittyen tieteeseen.(1) Kysely postitettiin muutama viikko sitten 8 500:lle 18-75 -vuotiaalle, joiden yhteystiedot poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä.  

Jotta kyselyn tulokset olisivat yleistettävissä, meidän oli hankittava edustava otos suomalaisia. Suomalaisilla tarkoitetaan tässä tapauksessa Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä. Edustava otos taas vastaa ominaisuuksiltaan Suomen väestöä oikeassa suhteessa: siinä on esimerkiksi noin puolet miehiä ja puolet naisia, liki 90% suomenkielisiä ja noin 30% uusimaalaisia. Joukossa on myös niin sanottuja “vieraskielisiä” eli heitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Suomen kielen asema on Suomessa niin vahva, että kielellistä monimuotoisuutta on suhteellisen vähän. Silti vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa (2009-2019): vuoden 2019 lopussa Suomessa asui yli 412 000 vieraskielistä - 7,5 prosenttia koko väestöstä.(2) Kielien tilastointia tehdään väestörekisteriin syötettyjen tietojen perusteella. Tilastointi on kuitenkin ongelmallista monesta syystä, lähtien vieraskielisyyden määritelmästä.(3) Väestörekisteriin voi nimittäin merkitä vain yhden äidinkielen, joten kielitilastot eivät yleensä kerro koko totuutta niistä henkilöistä, jotka puhuvat useampaa kieltä. Näitä voivat olla esimerkiksi kaksikieliset suomalaistaustaiset (esimerkiksi suomenruotsalaiset tai saamelaiset), Suomessa syntyneet maahanmuuttajien jälkeläiset tai monikulttuuriset perheet. Viime vuosina Suomessa onkin katsottu tarpeelliseksi selvittää, voisiko järjestelmää muuttaa niin, että se sallisi useamman äidinkielen rekisteröinnin. Muutos vaatisi lisäkustannuksia, mutta se merkitsisi siirtymää kohti todenmukaisempaa Suomen kielellisen kirjon ja monimuotoisuuden tilastointia. Toki olisi myös tärkeää varmistaa, että muutos ei polkisi kieliryhmien oikeuksia.(4)

FINSCI-hankkeessa olemme erityisen kiinnostuneita niistä suomalaisista, joita perinteiset tieteen ja tiedeviestinnän menetelmät eivät tavoita. Esimerkiksi kieli voi toimia esteenä osallistumiseen tieteeseen: tutkimus Suomessa kun yleisimmin toteutetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Päätimme siis tarjota Suomen suurimpien kieliryhmien vastaajille mahdollisuuden vastata omalla kielellään, joten käänsimme kyselylomake ja saatedokumentit kahden kotimaisen lisäksi Suomen viidelle puhutuimmalle kielelle. Omasta tutkimusporukasta ja kollegoistamme löytyi ruotsin, venäjän ja englannin taitajia, mutta muiden kielten suhteen turvauduimme ammattikääntäjiin.

FINSCIn tiedepääomakyselyn vastaanottajien ja koko Suomen väestön kieliryhmien prosenttiosuuksien vertailu näyttää, kuinka otoksemme on kuin Suomi pienoiskoossa. Koko Suomen tilastot ovat peräisin Tilastokeskukselta (2019).
*Pohjoissaame on yleisin saamen yhdeksästä kielimuunnoksesta. Tilastokeskus ei erottele muunnosten välillä henkilöiden tietosuojan takaamiseksi.

Kääntäjien tulkinta alkuperäistekstistä sekä eri kielten ja kulttuurien tavat ja normit vaikuttavat tutkimukseen. Kulttuurienvälisessä tutkimuksessa erotellaankin konseptuaalinen ja kielellinen ekvivalenssi eli vastaavuus.(5) Kielellistä vastaavuutta olisi esimerkiksi sanan ”vapaus” kääntäminen muotoon ”freedom” tai ”свобода”. Käännökset ovat sanatarkkoja, mutta merkitykset, joita sanoihin eri kulttuureissa ja konteksteissa yhdistetään voivat erota paljonkin.

Tiedepääomakyselyssä kysymme esimerkiksi, onko jokin oman elämän ”tärkeä aikuinen” patistanut tieteen pariin. Tämä tärkeä aikuinen voi olla niin sanottu auktoriteetti kuten vanhempi tai opettaja, mutta yhtä lailla jollekin se voisi olla vaikkapa naapuri tai lähikaupan pitäjä, joka on ollut merkityksellinen henkilö omassa lapsuudessa. Venäjänkielisessä lomakkeessa puhumme ”auktoriteetista”, sillä tähän venäjänkieliseen käsitteeseen sisältyy olennaisesti vaikutusvallan ja kunnioituksen lisäksi syvä luottamus – ihmisen asemasta riippumatta.

Joskus konseptuaalista vastaavuutta ei edes löydy toisesta kielestä. Esimerkki tästä on somalin kieli, josta ei ole olemassa standardoitua kirjakieltä, joten käännös täytyy aina suhteuttaa puhujan kulttuuritaustaan. Tästä syystä kääntäjä oli tarkentanut kyselymme somalin käännöstä suluissa olevilla suomenkielisillä termeillä.

Olemmeko onnistuneet poistamaan edes joitain esteitä tutkimukseen osallistumiseen? Se jää nähtäväksi. Toistaiseksi muita kuin suomenkielisiä vastauksia on tullut vähän, mutta toivomme määrän kasvavan. Welcome aboard,  добро пожаловать на борт eli lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki osallistujat!

Viitteet

(1) Häikiö,T. (22.4.2021). Kyselyn rakentamisesta. https://www.finsci.fi/uutisia/kyselyn-rakentamisesta

(2) Tilastokeskus.(2019). Väestörakenne. Suurimmat vieraskielisten määrät 2019.Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 15.6.2021 osoitteesta https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html.

(3) Saukkonen, P.(25.04.2019). Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Kvartti - kaupunkitiedon verkkolehti. https://www.kvartti.fi/fi/blogit/vieraskielinen-vaesto-kieliperusteisen-tilastoinnin-ongelmia-ja-ratkaisuvaihtoehtoja

(4) Tammenmaa, C.(2020). Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään -selvitys. Helsinki: Oikeusministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-800-4

(5) Hines, A. M. (1993). Linking qualitative and quantitative methods in cross-cultural survey research: Techniques from cognitive science. American Journal of Community Psychology, 21(6), 731.