Tiedepääoma on tieteeseen liittyvän ymmärryksen summa: mitä ihminen tieteestä tietää, mitä hän siitä ajattelee, keitä hän tieteen ammateissa tuntee ja miten hän kaiken tämän valossa toimii arjessaan. Tiedepääoman pohja rakentuu koulussa ja opinnoissa, mutta elinikäinen oppiminen kartuttaa sitä myös kunkin omissa sosiaalisissa verkostoissa.
FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) on tutkimushanke, joka haluaa tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta jokaisella olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä. Kun osaa tunnistaa oikean tiedon väärästä, pystyy tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, eikä altista itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle ja manipuloinnille. Yhteinen tiedepääoma edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista.
FINSCIssä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry. Yliopistot tutkivat, miten tieto ja tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja miten tiedepääomaa voisi lisätä. Tiedekeskukset ideoivat yhdessä aiemmin tavoittamatta jääneiden yleisöjen kanssa uusia osallisuuden muotoja, ja Skope ry järjestää tiedetempauksia ja yleisötapahtumia.
Tutkimuskonsortiota johtaa Johanna Kaakinen (Turun yliopisto) ja varajohtajana toimii Mirjamaija Mikkilä-Erdman (Turun yliopisto). Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Keräämme yhdelle sivulle tiedot kaikista tutkimuksistamme ja tapahtumistamme. Samalta sivulta löytyy tietoja myös muista suomalaisista tukimushankkeista, jotka etsivät osallistujia.
Marko Lähteenmäki Turun yliopistosta on kiinnostunut perheistä, lapsista ja nuorista, eri teemojen pohjalta. FINSCIssä hän esimerkiksi selvittää, millaisia tiedepääomaprofiililtaan latentteja ryhmiä on löydettävissä ja miten perhetaustat kytkeytyvät tiedepääomaan.
Hiukset kuolevat sukupuuttoon! Uusi jääkausi tulossa! Pandoja nähty Etelänavalla! Nämä uutisotsikot ovat nuorten keksimää huuhaata, jota tehtailtiin Puppureseptin pohjalta Tieteen päivillä Nuorten päivien työpajoissa. Tarkoitus oli sitä kautta oivaltaa, miten helppoa on tuottaa uskottavaa puppua.
Koulutuksen tasapäistävän vaikutuksen heikentymistä täytyy ymmärtää paremmin – ja siihen tiedepääomateoria antaa työkalut, toteaa FINSCIn hankekoordinaattori Daria Pritup blogissaan.
Vuonna 2022 Helsingin yliopiston Jaana Simolan tutkimusryhmällä oli työn alla useampikin projekti: he tutkivat lähdetietojen hyödyntämistä mielipiteen muodostuksessa, tiedepääomaa ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä sekä tieteelliseen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.
Maailman johtava salaliittouskomusten tutkija Jan-Willem van Prooijen vastaa Epicenterissä 25.11. klo 17-18.30 yleisön kysymyksiin "Mikä salaliittoteorioissa koukuttaa ihmisiä?" -tilaisuudessa, jonka juontaa Salaliittoteorioiden ihmemaassa -tietoteoksen kirjoittanut FINSCIn tutkija Pasi Kivioja.