Tiedepääoma on tieteeseen liittyvän ymmärryksen summa: mitä ihminen tieteestä tietää, mitä hän siitä ajattelee, keitä hän tieteen ammateissa tuntee ja miten hän kaiken tämän valossa toimii arjessaan. Tiedepääoman pohja rakentuu koulussa ja opinnoissa, mutta elinikäinen oppiminen kartuttaa sitä myös kunkin omissa sosiaalisissa verkostoissa.
FINSCI on tutkimushanke, joka haluaa tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta jokaisella olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä. Kun osaa tunnistaa oikean tiedon väärästä, pystyy tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, eikä altista itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle ja manipuloinnille. Yhteinen tiedepääoma edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista.
FINSCIssä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka ja Skope ry. Yliopistot tutkivat, miten tieto ja tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja miten tiedepääomaa voisi lisätä. Heureka ideoi yhdessä aiemmin tavoittamatta jääneiden yleisöjen kanssa uusia osallisuuden muotoja, ja Skope ry järjestää tiedetempauksia ja yleisötapahtumia. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Keräämme yhdelle sivulle tiedot kaikista tutkimuksistamme ja tapahtumistamme. Samalta sivulta löytyy tietoja myös muista suomalaisista tukimushankkeista, jotka etsivät osallistujia.
Mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden kansalainen tarvitsee ratkoessaan viheliäisiä ongelmia? Teemme FINSCIssä opetuskokeiluja, joissa autamme eri-ikäisiä oppijoita hakemaan tietoa, arvioimaan sen luotettavuutta ja tekemään ajatuksellisia yhteenvetoja eri lähteistä – oppimaan siis tiedonlukutaitoa.
Suomalaisten tiedepääomaa kartoittava FINSCI-kysely on postitettu 8 500 suomalaiselle 18–75-vuotiaalle, joiden yhteystiedot poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä. Joukossa on myös niin sanottuja “vieraskielisiä” eli heitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Tiedekeskusten FINSCI-tutkijoilla on mysteeri ratkaistavanaan: tiedekeskuksissa käy aiempaa enemmän ihmisiä, mutta kävijät edustavat melko homogeenistä väestöryhmää. Tiedekeskuksissa keväällä toteutettavalla kyselytutkimuksella haetaan selvyyttä tähän ristiriitaan.
Miten ajatella ja muodostaa mielipiteitä tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa? Ajattelun oikopolut tekevät arjestamme sujuvaa, mutta on tärkeä tunnistaa, että ne asettavat meidät myös alttiiksi virheellisille päätelmille.