Tieteestä kaikkien pääomaa

Millä tolalla on suomalaisten tiedepääoma?

Tiedepääoma on tieteeseen liittyvän ymmärryksen summa: mitä ihminen tieteestä tietää, mitä hän siitä ajattelee, keitä hän tieteen ammateissa tuntee ja miten hän kaiken tämän valossa toimii arjessaan. Tiedepääoman pohja rakentuu koulussa ja opinnoissa, mutta elinikäinen oppiminen kartuttaa sitä myös kunkin omissa sosiaalisissa verkostoissa.

Otetaan siitä selvää!

FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) on tutkimushanke, joka haluaa tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta jokaisella olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä. Kun osaa tunnistaa oikean tiedon väärästä, pystyy tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, eikä altista itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle ja manipuloinnille. Yhteinen tiedepääoma edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista.

Keitä me olemme?

FINSCIssä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry. Yliopistot tutkivat, miten tieto ja tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja miten tiedepääomaa voisi lisätä. Tiedekeskukset ideoivat yhdessä aiemmin tavoittamatta jääneiden yleisöjen kanssa uusia osallisuuden muotoja, ja Skope ry järjestää tiedetempauksia ja yleisötapahtumia.

Tutkimuskonsortiota johtaa Johanna Kaakinen (Turun yliopisto) ja varajohtajana toimii Mirjamaija Mikkilä-Erdman (Turun yliopisto). Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tule mukaan!

Keräämme yhdelle sivulle tiedot kaikista tutkimuksistamme ja tapahtumistamme. Samalta sivulta löytyy tietoja myös muista suomalaisista tukimushankkeista, jotka etsivät osallistujia.

Twitter

FINSCI-uutisia

Miten tarjota oppilaille merkityksellisiä oppimiskokemuksia? Tätä pohtii työkseen FINSCIn Ella Suortti

27.1.2022
,
Saara Rastio

Ella Suortti on luokanopettaja Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu Tulliportin Normaalikoulussa. Tutkijana häntä innostavat erilaiset kokeilut ja tavat luoda keinoja tuottaa merkityksellisiä oppimiskokemuksia kaikenlaisille oppijoille erilaisissa ympäristöissä.

Lue lisää

Lukutaidon eriytyminen haaste demokratialle

24.1.2022
,
Johanna Kaakinen

FINSCI-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen pohtii lukutaidon kriisistä käytyä keskustelua. Lukutaidon eriytyminen antaa suomalaisille erilaiset lähtökohdat selviytyä elämässään, minkä takia demokratian näkökulmasta on tärkeää kehittää LITERACY-ohjelman alla konsteja, joilla tukea lukutaitoa.

Lue lisää

Miten alakouluikäisten tiedepääomaa voidaan kasvattaa? Tätä tutkii FINSCIn Sari Havu-Nuutinen

21.1.2022
,
Saara Rastio

Kasvatustieteen professori Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopistosta on oivaltanut, että opettajankoulutuksen on visioitava opetus- ja oppimisprosesseja hyvin vahvasti tulevaisuuteen orientoituen, jotta yksilön ja yhteisön oppimisprosessia voidaan tukea ja lasten tiedepääomaa kasvattaa.

Lue lisää

Mitä kognitiivisia tekijöitä päätöksentekoon liittyy aikuisilla ja lapsilla? Tätä tutkii FINSCIn Hanna Julku.

16.12.2021
,
Nanouk Bakkum

Hanna Julkun tausta on biologian alalta neurotieteestä. Hän on työskennellyt tutkimusryhmän jäsenenä aivokuvantamisen parissa käyttäen aivosähkökäyrä- ja magneettikäyrämittauksia. FINSCI:ssä hän toimii tutkimusavustajana päätöksenteon neurokognitiivista taustaa tutkivassa työpaketissa.

Lue lisää

Miten suomalaisten rokotemyönteisyyttä voitaisiin lisätä? Tätä tutkii FINSCIn Otto Mäki.

9.12.2021
,
Nanouk Bakkum

Otto Mäki on Turun yliopiston Yhteiskunta - ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmassa. Hän tutkii erilaisia menetelmiä suomalaisten rokotemyönteisyyden lisäämiseksi ja keskittyy erityisesti influenssa- ja koronarokotteisiin.

Lue lisää
Aiempia uutisia