Suomen suosituin salaliittoteoria on elokuvista tutuksi tullut väite, että Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn salamurhassa. Suosituin supisuomalainen salaliittoteoria on, että maamme mediaa hallitsee punavihreä toimittajablokki, joka estää muiden kuin omien näkemystensä julkitulon. Korona-salaliittoteorioista uskotaan eniten siihen, että virus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin laboratoriossa. Nämä ja monet muut suomalaisten salaliittoteoriauskomukset selvisivät FINSCI-kyselytutkimuksessa, jonka toteutimme yhteistyössä tietokirjailija, YTT Pasi Kiviojan kanssa. Kiviojan tuoreessa tietoteoksessa Salaliittoteorioiden ihmemaassa esitellään tutkimuksen löydökset kokonaisuudessaan. Valmisteilla on lisäksi aiheeseen liittyvä tieteellinen julkaisu.

Salaliittoteoriat roskaavat julkista viestintäämme

Koronapandemia on toiminut mitä erilaisempien salaliittoteorioiden hautomona. Jonkun mielestä virus päästettiin tahallaan irti kiinalaisesta laboratoriosta, toiset väittävät, että rokotteen mukana ihmisiin asennetaan mikrosiru. Hurjimpien teorioiden mukaan maailman eliitti olisi liskoihmisiä eli reptiliaaneja, jotka ohjailevat maapallon ihmisasukkaita mielensä mukaan. Mitä villempiä teorioita, sen tehokkaammin ne näyttävät leviävän sosiaalisessa mediassa. Teoriat saattavat tuntua hassuilta, mutta pahimmillaan ne rapauttavat luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja saattavat johtaa ilki- tai väkivaltaan, kuten Turun yliopiston filosofian professori Juha Räikkä muistuttaa salaliittoteorioita käsittelevässä kirjoituksessaan (2022). Räikkä kutsuu salaliittoteorioita osuvasti uudenlaiseksi ympäristöongelmaksi: huonosti perustellut heitot salaliitoista roskaavat informaatioympäristöämme.

Harva uskoo hurjimpiin väitteisiin

Hyvänä uutisena voidaan pitää sitä, että harva suomalainen uskoo hurjimpiin salaliittoväitteisiin. Vain alle prosentti kyselyn vastaajista uskoi, että koronarokotteilla todella istutetaan ihmisiin mikrosiru. Liskoihmisiä koskevat someväitteet, kuten "Osa maailman johtajista on ihmisen hahmon ottaneita liskonkaltaisia avaruusolentoja”, saivat erittäin vähän kannatusta. Eikä holokaustin kieltäjiäkään Suomesta juuri löydy.

Toisaalta enemmistö suomalaisista (52,2 %) uskoo että ”valtiot salaavat monia tärkeitä asioita kansalaisiltaan”. Väite oli niin suosittu, että totesimme ettei se oikeastaan ole salaliittoteoria. Siksi se jätettiin pois tarkastelusta. Kaikki kyselyssä esitetyt salaliittoteoriaväitteet on lueteltu suosituimmuusjärjestyksessä kirjoituksen lopussa olevassa taulukossa 1. Prosenttiluku kuvastaa osuutta kysymykseen vastanneista, jotka vastasivat olevansa ainakin vähän samaa mieltä väitteen kanssa.

Salaliittoteoriat vähentävät epätietoisuuden tunnetta, tarjoavat turvaa ja luovat me-henkeä

Aiemmissa tutkimuksissa, kuten tämänkin aineiston alustavassa tarkastelussa, on huomattu että koulutustaustalla, tiedonkäsittelyyn liittyvillä tekijöillä ja luottamuksella yhteiskunnallisiin toimijoihin on yhteys salaliittoteoria-ajatteluun (ks. van der Linden, 2022). Kaikilla ihmisillä on taipumusta ajattelun vinoumiin, ja tunteisiin vetoavat kertomukset vetoavat useimpiin ihmisiin paremmin kuin kylmät tilastotiedot. Pelkät ajattelun vinoumat eivät kuitenkaan riitä selittämään sitä, miksi joku hurahtaa salaliittoteorioihin (ks. Räikkä, 2021).

Psykologian näkökulmasta (Douglas, Sutton & Chichoucka, 2017) salaliittoteoriat palvelevat useampaa psykologista tarvetta. Ensinnäkin ne vastaavat tiedolliseen tarpeeseen selittää maailmaa ja maailman tapahtumia. Salaliittoteoriat tyydyttävät uteliaisuutta ja vähentävät epätietoisuutta tilanteissa, joissa tietoa ei ole, se on ristiriitaista tai tapahtumat vaikuttavat satunnaisilta. Tarvitsemme kausaaliselityksiä, sillä muuten emme ymmärrä ympäristössämme tapahtuvia muutoksia tai yllättäviä tapahtumia. Eihän autolautat noin vaan uppoa, varmasti Estonian uppoamiseen liittyi jokin juoni, josta ihmisille ei ole kerrottu! Salaliittoteorioihin uskominen voi myös auttaa ylläpitämään omia uskomuksia, jos ne asetetaan kyseenalaisiksi.

Toisekseen salaliittoteorioiden toivotaan tuottavan turvallisuuden ja hallinnan tunteen. Kun asiat tuntuvat olevan oman vaikutusvallan ulottumattomissa, salaliittoteoriat tarjoavat turvaa. Esimerkiksi ilmaston lämpenemistä hidastavia toimia voidaan vastustaa väittämällä, että tutkijat liioittelevat ongelmaa. Eihän tässä ole mitään syytä huoleen, kunhan vouhkaavat!

Kolmanneksi salaliittoteoriat palvelevat sosiaalisia tarpeita. Niiden avulla voidaan pönkittää omaa itsetuntoa yhteisön jäsenenä ja luoda me-henkeä. Jos jossakin ryhmässä luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin on rapautunut vaikkapa todellisen syrjinnän tai julkisen mollaamisen seurauksena, maaperä on hyvin hedelmällinen salaliittoteorioille. Salaliittoteorioiden kannattajilla voikin olla kollektiivisen narsismin ajatus, jossa "me" tiedämme paremmin miten asiat oikeasti ovat, kun taas "muut" ovat tyhmiä ja johdateltavissa olevia lampaita.

Vaikka kyselytutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, mitkä salaliittoteoriat olivat syksyllä 2021 Suomessa suosituimpia ja minkälaiset taustatekijät altistivat salaliittoajattelulle, numerot paljastavat lopulta hyvin vähän niistä ihmisistä, jotka salaliittoteorioihin uskovat. Ketkä oikein uskovat salaliittoihin, ja miten heille niin kävi? Tämän ymmärtämiseksi olisi tarpeen kuulla niitä ihmisiä, joita salaliittoteoriat ovat tavalla tai toisella koskettaneet. Kiviojan kirjassa ääneen pääsevät tällaiset ihmiset.

Salaliittoteorioita vastaan voi suojautua monilukutaidolla

Taistelu harhaanjohtavaa tietoa vastaan on erityisen vaikeaa, kun käynnissä on sota, jossa informaatiovaikuttaminen on keskeinen ase. Yksi keino on yrittää ennakoida, minkälaista harhaanjohtavaa tietoa tulee olemaan liikkeellä, ja valmentaa ihmiset tunnistamaan näitä vaikutusyrityksiä (van der Linden, 2022). Lisäksi pitäisi välittää tietoa siitä, miksi harhaanjohtava tieto on virheellistä.

Sotaan liittyvän informaatiovaikuttamisen ja erilaisten salaliittoteorioiden leviämisen ehkäisyn kannalta keskeistä on ihmisten luottamus yhteiskuntaan ja demokratiaan sekä ymmärrys niistä historiallisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat sotien taustalla. Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteenalojen tutkimustieto on tänään kullanarvoista – onneksi meillä Suomessa löytyy myös näihin aloihin liittyvää tiedepääomaa.

Salaliittoihin uskominen ei ole yhdentekevä asia. Kyselyaineistomme mukaan vastaajat, jotka eivät olleet ottaneet koronarokotusta tai jotka empivät asian kanssa, uskoivat enemmän erilaisiin koronasalaliittoihin kuin vastaajat, jotka olivat ottaneet rokotteen. Uskomukset vaikuttavat ihmisten arjessaan tekemiin päätöksiin (ks. van der Linden, 2022).

Salaliittoteorioiden leviäminen on ongelma, johon ei löydy yhtä taianomaista ratkaisua. Jokaisella ihmisellä on vastuu omasta toiminnastaan: tulisi pystyä kriittisesti arvioimaan tietoa, ennen kuin jakaa sitä sosiaalisessa mediassa. Kriittistä monilukutaitoa olisikin opetettava mahdollisimman varhain. Myös medioiden on kannettava oma vastuunsa. Sosiaalisen median julkaisuihin lisätyt varoitukset mahdollisesti väärästä tiedosta ja harhaanjohtavan tiedon kitkeminen alustoilta ovat vähintä, mitä toimijat voivat tehdä.

FINSCIn tutkimuksessa selvitettiin 63 eri salaliittoväitettä

FINSCIn toteuttamassa kyselyssä selvitettiin suhtautumista 63 erilaiseen salaliittoteoriaväitteeseen. Osa väitteistä poimittiin aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa käytetyistä väitteistä, osa muotoiltiin Kiviojan tekemän taustatutkimuksen perusteella. Näin mukaan saatiin yleisimpiä suomalaisessa keskustelussa esiintyviä salaliittoteorioita (lista tutkimuksessa mukana olleista väitteistä löytyy tämän kirjoituksen lopusta taulukosta 1).

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, ovatko he kuulleet väitteen aiemmin (kyllä/ei) sekä kuinka samaa mieltä he väitteen kanssa ovat. Arviointi tehtiin seitsenportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot olivat vahvasti eri mieltä, eri mieltä, vähän eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, vähän samaa mieltä, samaa mieltä ja vahvasti samaa mieltä. Tulosten kuvailua ja tulkintaa helpottaaksemme yhdistimme vastausvaihtoehdot vähän samaa mieltä, samaa mieltä ja vahvasti samaa mieltä yhteen. Näin saamme käsityksen siitä, kuinka moni suomalainen uskoo ainakin vähän kuhunkin salaliittoteoriaväitteeseen. Tieteellisessä julkaisussa vastauksia tullaan käsittelemään vähän eri tavoin.

Salaliittoteoriaväitteiden lisäksi kyselyssä oli mukana erilaisia muita uskomusväitteitä sekä kysymyksiä suhtautumisesta tieteeseen ja tutkijoihin. Samoin kysyttiin median käytöstä sekä luottamuksesta mediaan ja eri yhteiskunnallisiin instituutioihin. Lisäksi oli kysymyksiä yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja poliittista kannoista sekä tyytyväisyydestä elämään. Mukana oli myös ajattelun tyylejä ja tiedonkäsittelyn vinoumia kartoittava tehtäviä. Luonnollisesti vastaajilta kysyttiin taustatietoja, kuten ikää, sukupuolta ja koulutustaustaa.

Osallistujat valittiin satunnaisotannalla digi- ja väestötietoviraston osoiterekisteristä. Kysely postitettiin syyskuussa 2021 yhteensä 5 000 suomalaiselle, ja joulukuun loppuun mennessä siihen vastasi yhteensä 1 132 henkilöä. Vastausprosentiksi tuli siis 23 %. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperilomakkeella tai verkossa. Vastaajista naisia oli 50,7 prosenttia, miehiä 46,6 prosenttia, muunsukupuolisia 0,8 prosenttia ja 1,9 prosenttia jätti vastaamatta sukupuolta koskevaan kysymykseen.

Aineistosta poistettiin vastaajat, joiden saattoi epäillä vastanneen huolimattomasti. Ensin poistettiin sellaiset vastaajat, jotka olivat jättäneet vastaamatta vähintään kolmannekseen uskomuskysymyksistä. Sen jälkeen poistettiin vastaajat, jotka vastasivat epäjohdonmukaisesti kyselyssä olleeseen tarkistuskysymykseen. Lopullinen aineiston koko oli 1083 vastaajaa ja alla olevat prosenttiluvut heijastavat eri salaliittoteoriaväitteiden suosiota tässä joukossa.

Yleisimmät salaliittoteoriat Suomessa vuonna 2021:

‍Taulukko 1. Suosituimmat salaliittoteoriaväitteet FINSCI:n kyselyssä (N = 1083). Prosenttiluku (%) kuvastaa sitä kysymykseen vastanneiden määrää, joka oli väitteen kanssa ainakin vähän samaa mieltä.

Lähteet

Douglas, K. M., Sutton, R. M., & Cichocka, A. (2017). The psychology of conspiracy theories. Current Directions in Psychological Science, 26(6), 538-542.

Kivioja, P. (2022). Salaliittoteorioiden ihmemaassa. Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa. Docendo.

Räikkä, J. (2021). Salaliittoteorioiden filosofia. Temppeliherroista liskoihmisiin. Gaudeamus.

Räikkä, J. (2022). "Totuus on vain sivuseikka" – Uusi salaliittoajattelu pyrkii keräämään joukkoja ja vahvistamaan viholliskuvaa. Must Read -verkkojulkaisu 7.3.2022

van der Linden, S. (2022). Misinformation: susceptibility, spread, and interventions to immunize the public. Nature Medicine, 1-8.

‍