FINSCI-politiikkasuositus 1/2026 PDF-tiedostona
Tietoa hyödynnetään ja arvioidaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla poliittisesta päätöksenteosta henkilökohtaisiin valintoihin. Luotettavan tiedon valikoiminen, yhdistäminen ja arviointi on kuitenkin monimutkaista. Muun muassa pirstaloitunut mediaympäristö ja yhteiskunnalliset kriisit haastavat kansalaisten kykyä ja mahdollisuuksia tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä sekä suojautua valetiedolta. Lopulta vaarana on yhteiskunnallisen luottamuksen ja resilienssin heikkeneminen. Suomalaisten tiedepääomaa kehittävä FINSCI-tutkimushanke esittää haasteeseen kahta ratkaisua:
Tiedolla tarkoitetaan tässä laajasti tietoa, aineistoa tai dataa, jota kansalaiset hyödyntävät arjen päätöksentekonsa tukena1.
Tiedelukutaidolla tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmää, kuten ymmärrystä tieteen prosesseista, kykyä tarkastella, yhdistää ja arvioida tutkittua tietoa sekä mahdollisuuksia hyödyntää tutkittua tietoa yhteiskunnallisessa keskustelussa2.
Yhteiskunnallisella resilienssillä tarkoitetaan yksilöiden,yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä mukautua muutoksiin, säilyttää toimintakykynsä sekä valmiutta oppia ja uusiutua3.
Ihmisillä on taipumus tulkita tietoa oikoen. Kognitiiviset vinoumat ovat ajattelun virheitä, joita syntyy, kun turvaudumme helppoihin ja valmiisiin ongelmanratkaisumalleihin. Esimerkiksi arvioidessamme tietolähteen luotettavuutta olemme taipuvaisempia uskomaan, että tunnettujen medialähteiden tieto on luotettavampaa riippumatta tiedon laadusta4. Ongelmanratkaisumallit ohjaavat suosimaan helppoja ja nopeita ratkaisuja, mikä voi altistaa väärälle tiedolle.
Tietoon suhtaudutaan tunteella. Myönteiset tietoon ja oppimiseen liittyvät tunteet, kuten uteliaisuus ja ällistys, lisäävät kiinnostusta aiheeseen, halukkuutta hakea lisää tietoa ja käsitellä tarjolla olevaa tietoa huolellisemmin4,5,6,7. Ristiriitaista kuitenkin on, että kiinnostusta lisäävät tunteet eivät välttämättä ennusta lukemisen tarkkuutta tai virheiden havaitsemista4,5. Tunteet voivat siis sekä tukea oppimista että haitata tiedon laadun arviointia.
Koulutus lisää valmiuksia arvioida tietoa kriittisesti. Koulutus on yhteydessä mm. vahvempaan yhteiskunnalliseen luottamukseen ja tieteelliseen ajatteluun8,4 sekä myönteiseen suhtautumiseen rokotteita kohtaan9. Yksilön oma sekä vanhempien korkeakoulutus ennustaa mm. positiivisia asenteita tiedettä kohtaan sekä kokemusta siitä, että tutkittu tieto on itselle hyödyksi10,11.
Epäluottamus on valetiedon polttoainetta. Vaikka suomalaisten luottamusta tieteeseen ja instituutioihin pidetään yleisesti korkeana12,13,14, valetiedon leviämisen mekanismeja on syytä ymmärtää myös korkean luottamuksen yhteiskunnissa. Esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemukset voivat olla yhteydessä matalampaan luottamukseen tiedettä ja tieteentekijöitä kohtaan – etenkin niillä ihmisillä, joiden luottamus poliittisia instituutioita kohtaan on vähäinen15. Epäluottamus instituutioihin, tieteeseen ja tutkijoihin voi vuorostaan altistaa näennäistieteelliselle tiedolle, vastamedian käytölle sekä salaliittoteorioille16,8,17,18.
Suomi on sitoutunut seuraamaan OECD:n laatimia disinformaation torjunnan suosituksia19,20 määritellessään periaatteita, joilla vahvistetaan yhteiskunnallista resilienssiä. Näiden suositusten toimeenpano on toistaiseksi kesken. Suosittelemme, että:
Valtionhallinnossa asetetaan poikkihallinnollinen työryhmä OECD:n disinformaation torjuntaan suuntautuvien suositusten kansallisen toimeenpanon edistämiseksi. Työryhmä valmistelee kansalliset suositukset tiedon arvioinnista ja valetiedon torjunnasta, esimerkiksi osana laajempaa kansalaisille suunnattua varautumispakettia. Työhön kytketään mukaan mm. yliopistot ja tutkimuslaitokset, opetus- ja sivistystoimi, kansallinen media, alustatoimijat sekä järjestöt ja kansalaisyhteiskunta. Suosituksissa määritellään vastuut ja roolit, konkreettiset toimet, sekä luodaan mittaristo, jolla seurataan suositusten toteutumista ja vaikutuksia.
Suosituksen tavoitteena on rakentaa Suomeen tutkimusperustainen toimintamalli, joka tukee tutkitun, luotettavan tiedon käyttöä päätöksenteossa sekä vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta ja resilienssiä.
Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja nykyisessä mediaympäristössä toimimiseen tarvitaan vahvaa tiedelukutaitoa. Tiedelukutaito on siis tunnistettava koulutuspoliittisesti yhtä keskeisenä perustaitona kuin luku- ja kirjoitustaito. Suosittelemme, että:
Koulutuspoluille ja erityisesti opettajankoulutukseen sisällytetään riittävä määrä tiedelukutaitoa kehittäviä sisältöjä mm. käsitteellisen tiedon sovellettavuuden ja yhteyksien ymmärtämistä, tiedon luotettavuuden ja lähteiden arviointia, virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon tunnistamista sekä tunteiden ja ajattelun vinoumien vaikutusta tiedon arviointiin ja päätöksentekoon.
Suosituksen tavoitteena on, että jokaisella lapsella, nuorella ja tulevaisuuden opettajalla on mahdollisuus kehittää riittävä tiedelukutaito taustastaan riippumatta.
Daria Pritup, Sari Havu-Nuutinen, Mirva Heikkilä, Tuomo Häikiö, Eetu Marttila, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Jaana Simola, Kaisa Torkkeli, Anni Vidbäck ja Johanna Kaakinen.
FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) -hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (rahoituspäätös 335233). Hanke on osa tiedon lukutaitoa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa tutkivaa LITERACY-ohjelmaa. Hanketta johtaa Turun yliopisto ja mukana ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry.
Daria Pritup, 0505358390, daria.pritup@utu.fi
Verkkopalvelu tarjoaa uuden väylän strategisen tutkimuksen hankkeiden tuloksiin ja ratkaisuihin:
www.ratkaisujatieteesta.fi
1Oreschnikoff, A. (2025). Tiedon anatomia: näkökulmia tiedon monimuotoisuuteen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Suomalaisen Tiedeakatemian keskustelupaperi.
https://acadsci.fi/wp-content/uploads/2025/04/SuomalainenTiedeakatemia_Tiedon_anatomia.pdf
2Koskela, T., Kontkanen, S., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Havu-Nuutinen, S., & Mikkilä-Erdmann, M. (2021). Tiedepääoma ja koulutuksellinen tasa-arvo suomalaisessa luonnontieteiden osaamisessa. Tiedepolitiikka, 46(4), 42-50. https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/109906/67147
3Hyvönen, A. E., Juntunen, T., Mikkola, H., Käpylä, J., Gustafsberg, H., Nyman, M., ...& Liljeroos, J. (2019). Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot,prosessit ja arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja, 17, 2019.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/13377a47-da9f-48b7-82c4-22d8a225a891/content
4Dawson, C., Julku, H., Pihlajamäki, M., Kaakinen, J. K., Schooler, J. W., & Simola, J. (2024). Evidence-based scientific thinking and decision-making in everyday life. Cognitive Research: Principles and Implications, 9(1), 50.
https://doi.org/10.1186/s41235-024-00578-2
5Kanerva, O., Häikiö,T., Päällysaho, H., & Kaakinen, J. K. (2024). Impact of awe on topic interest and recognition memory for information in planetarium films. Cognition and Emotion, 1-11. https://doi.org/10.1080/02699931.2024.2428787
6Simola,J., Julku, H., Dawson, C., Österman, S., Elovaara, K. & Häikiö, T.(Arvioitavana). Curiosity and Evidence Quality Affect Information Seeking and Eye Movements During Reading. http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.5360180
7Julku,H., Österman, S., Dawson, C., Elovaara, K., & Simola, J. (Arvioitavana). Alpha oscillations reflect curiosity during information-seeking. Cognitive Affective and Behavioral Neuroscience.
8Kaakinen, J. K., Goodarzi, A. M., Häikiö, T., Kivioja, P., Mäki, K. O., & Pritup, D. (2025). Epistemically Suspect Beliefs about COVID-19: Results from a Population Survey in Finland. Applied Cognitive Psychology, 39(5), e70117. https://doi.org/10.1002/acp.70117
9Mäki, K. O., Karlsson, L. C., Kaakinen, J. K., Schmid, P., Lewandowsky, S., Antfolk, J., & Soveri, A. (2024). COVID-19 and influenza vaccine-hesitancy subgroups.PloS one, 19(7), e0308159. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0308159
10Heikkilä, M., Lähteenmäki, M., Laakkonen, E., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Millaista tiedepääomaa alkuvaiheen luokanopettajaopiskelijoilla on?. Kasvatus, 56(1),87–102. https://doi.org/10.33348/kvt.141191
11Kaakinen, J. K., Havu-Nuutinen, S., Häikiö, T., Julku, H., Koskela, T., Mikkilä-Erdmann, M., Pihlajamäki, M., Pritup, D., Pulkkinen, K., Saarikivi, K., Simola, J., & Wikström, V. (2025). Science capital: Results from a Finnish population survey. Public Understanding of Science. https://doi.org/10.1177/09636625241310756
12Tiedebarometri. Tieteen tiedotus ry. https://www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri.html
13Eurobarometri. Euroopan parlamentin mielipidetutkimukset.
https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/be-heard/eurobarometer
14Kansalaispulssi. Tilastokeskus. https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi/yhteenvedot
15Marttila, E., Koivula, A., & Kaakinen, J. (valmisteilla). Social deprivation and trust in science: Exploring the moderating role of political distrust.
16Elovaara, K. ym. (valmisteilla). Epistemic mistrust, cognitive sophistication and epistemically unwarranted beliefs.
17Mäki, O., Marttila, E., Häikiö, T., Pritup, D., Elovaara, K., Kivioja, P., & Kaakinen, J. K. (2026). Conspiracy Theory Endorsement Profiles: A Cluster Validation Study. European Journal of Social Psychology. https://doi.org/10.1002/ejsp.70080
18Mäki, O. ym. (valmisteilla). Political trust and foreign policy attitudes: The mediating roles of alternative media use and conspiracy theory endorsement.
19Rissanen, O. & Käräjäoja, N. (21.1.2025). Uusi OECD-suositus antaa työkaluja disinformaatioon vastaamiseen. Valtionvarainministeriön uutinen. https://vm.fi/-/uusi-oecd-suositus-antaa-tyokaluja-disinformaatioon-vastaamiseen
20OECD. (2024). Facts not Fakes: Tackling Disinformation, Strengthening Information Integrity. OECD Publishing: Paris. https://doi.org/10.1787/d909ff7a-en
Tutustu muihin hankkeen julkaisuihin.
FINSCI-politiikkasuositus 1/2026 PDF-tiedostona